Koivu sisustuselementtinä

Koivu silkkikasvina

Koivu on aina ollut haluttu tuote somistuksessa. Silkkikoivu on kuitenkin niin pohjoinen mielihalu, että se ei ole kiinnostanut suuren maailman vihersisustajia eikä siten myöskään kiinalaisia valmistajia kuten esimerkiksi silkkiset fiikukset. Silkkiset koivun lehdet eivät aina ole tyydyttäneet makuamme – ne ovat olleet liian isot, liian vihreät, liian pienet… Runko on ollut liian tumma. Mielikuvamme valkearunkoisesta nuoresta rauduskoivusta on vahva, eikä siihen mahdu muita muotoja mukaan. Kiinalaisilla lienee ilmansaasteita sen verran runsaasti, että heidän rakentamansa koivun runko on tumma. Tai lajike vain näyttää erilaiselta. Kun nykyiset koivumme silkkikasvit.com -tukkukaupasta loppuvat, tuskin hankimme uusia enää. Koivun oksia meiltä sen sijaan löytyy.

Koivun valkoisia luonnonrunkoja voitaisiin käyttää somistuksessa enemmän. Usein suunnittelija haluaa istuttaa metsäkoivun kaupunkiin ruukkuun, kukka-altaaseen tai tuoda koko metsäkomeuden kauppakeskukseen. Koivu on arktinen puu, joka tarvitsee neljä vuodenaikaa, lehdettömän lepokauden talvella ja runsaasti valoa kesällä. Sitä ei siis voi elävänä tuoda sisälle, kasvi kuolee sisällä. Varhain keväällä koivu saadaan lämpimässä tekemään hiirenkorvia ja sitä voidaan muutaman päivän pitää sisällä vesiastiassa esimerkiksi messukoristeena. Perinteisesti maalla on koivut haettu juhannuksena ovenpieliin koristeeksi. Maahan hakattiin kangella reiät, mutta tuolloinkin ne pystytettiin vain pariksi päiväksi, ja ne kuihtuivat aika nopeasti.

Koivu somistuksessa

Sitävastoin valkeita runkoja voitaisiin käyttää somistuksissa tuomaan metsän tunnelmaa, ja aluskasvillisuus voisi olla muuta pientä silkkikasvia, mielikuvituksen mukaan. Rungot voidaan pystyttää maksimissaan parin metrin korkuisina, kuivina, betoniin valaen, ja ilman lehtiä tai oksia kuten isotkin luonnon puut joiden oksat kasvavat korkeuksissa.

Koivun halkopinosta saa upean tilanjakajan. Hong Kongissa sellaisesta oli tehty ravintolan seinä. Puut oli aseteltu tarkkaan ja taiten hyllyille, melkein yhtä hienosti kuin halkopinot Hämeessä. Mietin ne nähdessäni, että mistähän kaukaa puut on tuotu ja millaisella kirveellä ja mitalla ne mahtaa olla hakattu. Ja mitähän ötököitä sieltä mönkii lautaselle, vai onko kaikki myrkytetty oikein kunnolla.

Nyt kun Suomi täytti 100 vuotta, koivukin lienee käynyt monen suunnittelijan mielessä. Jos haluat koivunrunkoja, metsään kannattaa mennä hyvissä ajoin ensi talvena, jotta rungot ehtivät kuivua seuraavaksi syksyksi. Artikkelikuvassa on käytetty kaunista koivun runkoa toivottamaan asiakkaat tervetulleeksi NiXorin terassiravintolassa Särkisalossa.

Keinotekoisia koivun lehtiä
Keinotekoisia koivun lehtiä